Juoksuttamassa ulkomailla & yo-tulokset

Heipähei jälleen.

Mä en olisi ehkä vuosi sitten ikinä uskonut, että päätyisin juoksuttamaan ulkomaille - tai enhän mä sitä vieläkään oikein käsitä. Kyseessä olivat onnekseni (& Dooriksen onneksi...) kuitenkin hyvän mielen pikkukilpailut Salassa, eikä paineita liiemmin kerätty.

Doorista kuskattiin siis ensimmäistä kertaa ulkomaille ja jouduttiin ehkä alitajuntaisesti pikkuisen jännäämään matkan monia muuttujia: lastaamista rekkaan, pitkää laivamatkaa ja sen mahdollisia seurauksia, Dooriksen taipumusta juomattomuuteen, Uuden paikan vaikutusta sen käyttäytymiseen jne jne. Onneksi mun täytyi tällä reissulla pitää huoli ''vain'' valmennettavistani & Dooriksesta, kun en itse kilpaillut.

Koko reissu meni tosi kivasti ja Dooris kyllä ylitti odotukseni aivan täysin. Koko matkan ajan tämä pikkuheppa käyttäytyi todella mallikkaasti - niin areenalla kuin sen ulkopuolellakin. Vaikka hevosten kanssa ei voi koskaan olla mistään varma, niin tässä on kyllä hevonen, joka antaa kaikkensa ihmisen eteen. Vaikka oli uusi paikka, niin neiti tiesi heti miten kuuluu käyttäytyä: ei riehumista, säikkymistä tai pelleilyä. Lisäksi suokissa pystyin juoksuttamaan pienemmillä avuilla kuin koskaan ennen - voi mikä ihana tunne! Sunnuntain periksiä muistelen erityisen lämmöllä varmasti vielä pitkään.

Juoksuttamani tytöt ja koko Suomen tiimi teki myös todella hienoja suorituksia. Vaikka välillä piti vähän luokkien erilaisuuksien takia pysähtyä pohtimaan tulevia periksiä tai kyyriä, selvisivät kaikki mahtavasti ja kyllähän sieltä luokkavoittojakin ja sijoituksia muutama kotiin kannettiin. Tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä, että kaikki saivat tehdä hyviä suorituksia ja nauttia niistä itsekin. :) 

Jeeshees. Juuri ennen tuota reissua saatiin myös tämä edustustrikoorumba valmiiksi ja oi että kun ne näyttivät kivoilta! Oon niin iloinen, ettei tarvitse enää järjestää tuota! :D Haha, ei ikinä enää. (lue: viimestään parin vuoden päästä uudestaan...) Nyt pitää vain viimeiset paidat ja trikoot jaella omistajilleen ja sitten tämäkin pieni prokkis olisi taputeltu.

Monet '97-syntyneet ovat nyt juhlistaneet tulevia lakkiaisiaan ja kuten hekin, minäkin sain kirjoitusteni tulokset maanantaina. Kaikki tulokseni pysyivät aika muuttumattomina, ja varsinkin kieliin olin kyllä tyytyväinen! Pitkästä matikasta kirjoitin B:n, pitkästä enkusta tuli M, keskipitkästä ruotsista samoin. Äikästä tuli E. Nyt koeviikolla meitsillä on edessä pari koetta, kesällä sitten yksi itsenäinen suoritus (kirkkohistorian kurssi...) ja vähän lukemista vielä syksyn uusintoihin. Syksyllä toki muutama pakollinen kurssi vielä. 

Sanokaa vaikka hulluksi, mutta mä haluan yrittää saada tuosta äikästä sen maagisen Ällän. Lisäksi uusin terveystiedon.

Mitäs muuta? Suunnittelin tuossa vähän kesän arkikalenteriani, johon rustailin töitä, valmennuksia ja erilaisia omia treenejäni. Belgian reissu antoi aivan uudenlaista motivaatiota. Kun tähänastisella ''helpolla'' työllä olen saavuttanut jo näin paljon, mitä voinkaan saavuttaa, jos oikeasti laitan kaikkeni likoon? Nyt pojat, tänä kesänä treenataan todella tavoitteellisesti. 

 Toiveita tulevaisuuden postausten suhteen? Pikkuhiljaa voisi olla aikaa taas pohdiskella asioita, joten jossain vaiheessa tulee varmaan taas sellaista tajunnanvirtaista kirjoitusta. Entä tarvitseeko joku täällä motivaatiopostausta kesätreeniin?